Julkaistu: 30.06.2014

TOSI TEHOKASTA!
 

Satmaticin TOSI 2013 -kehitysprojekti on tehostanut toimitusketjua ja lyhentänyt reippaasti tuotannon läpimenoaikoja.

Satmatic aloitti vuonna 2012 ”Toimitusketjun tehostaminen” -kehitysprojektin. Talon sisällä hanke sai nimen TOSI 2013. Urakan kunnianhimoiseksi tavoitteeksi asetettiin tuotannon läpimenoaikojen puolittaminen. Virallinen Tekesin tukema hanke on jo päättynyt, mutta kehittäminen jatkuu monella rintamalla.

– Läpimenoaikojen puolittamiseen emme ole vielä päässeet, mutta erittäin merkittävää parantumista on tapahtunut ja vieläpä varsin nopeasti. Viime vuoden loppuun mennessä läpimenoajat olivat lyhentyneet jo noin 25 prosenttia, kertoo Satmaticin osto- ja projektiosaston päällikkö Matti Grönlund.

Kohti keskeytyksetöntä tuotantoa

Luodaanpa silmäys, mitä kaikkea Satmaticissa on parin vuoden aikana tehty sisäisen toimitusketjun tehostamiseksi. Kertojana on projektista päävastuun kantanut Grönlund. Ensin vähän taustoja.

– Tavoitteena on siis ollut saada tuotantovaiheet menemään mahdollisimman nopeasti läpi. Emme niinkään ole tavoitelleet asentajan työajan merkittävää lyhentämistä, vaan koko tuotantovaiheen läpivientiä keskeytyksettä.

– Projektin määrittelyvaiheessa päädyimme siihen, että suurin vaikutus läpimenoaikaan on siinä, miten kaikki vaiheet ennen tuotantoa on toteutettu. Eli onko suunnittelussa huomioitu kaikki tarvittavat asiat, onko materiaalit hankittu ajallaan, ovatko tarvittavat tavarat oikeilla paikoillaan ja heti saatavilla ja niin edelleen, Grönlund selvittää.

Kaikki tieto yhteen paikkaan

Matti Grönlundin puheita kuunnellessa mieleen hiipii useampaankin otteeseen vanha kunnon sanonta ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”.

– Olemme tehneet paljon töitä töiden vaiheistamisen kehittämiseksi. Esimerkiksi keskusten valmistamisessa on tietyt vaiheet: tehdään aukotuksia, kalustetaan, kytketään. Näiden vaiheiden toteuttaminen tehokkaalla tavalla on olennaista. Ne pitää tehdä oikeissa paikoissa ja meillä on oltava oikeat työkalut siellä missä juuri niitä työkaluja tarvitaan. Kun tehdään aukkoja, siellä tarvitaan tiettyjä työkaluja, mutta siellä ei tarvita niitä työkaluja, joita kytkijä tarvitsee.

– Tuotannon virtaviivaistamisen ansiosta työt sujuvat nyt vielä paremmin kuin ennen. Nämä ovat tämmöisiä yhä useammissa yrityksissä tuttuja Lean-ajattelun juttuja – että meillä ovat oikeat työkalut oikeassa paikassa ja kaikki turha ja tuottamaton on pois jaloista.

– Olemme myös siirtäneet kaikki uusien toimintatapojen mukaiset tiedot meidän ERP- eli toiminnanohjausjärjestelmäämme. Kaiken tiedon laittaminen yhteen paikkaan oli iso ja tärkeä urakka heti projektin alussa. Aiemmin meillä oli tuotannonohjauksessa yhtenä osana erilliset Excel-tiedostot varsinaisen toiminnanohjausjärjestelmän ulkopuolella. Nyt kaikki tieto työvaiheistusta myöten on ERPissä, Grönlund kertoo.

Uusi työstökone helpottaa

– Myös suunnittelua olemme vieneet eteenpäin, jotta pystymme silläkin rintamalla entistä paremmin tukemaan tuotantoa. Nyt käytämme pääasiassa EPLAN-suunnitteluohjelmistoa, joka on tuttu myös monille asiakkaillemme. Tämä kaikki mahdollistaa entistä paremman dokumentaation valmistusta varten.

– Uusi työstökoneemme on ensimmäinen konkreettinen askel tuotannon automatisoinnissa. Enää ei tarvitse käsin mitata ja porata, vaan kuvat tehdään tietokoneella, sen jälkeen levy paikalleen ja kone hoitaa rei'ityksen. Etenemme määrätietoisesti kohti yksinkertaisten vaiheiden automatisointia. Meidän kannattaa keskittyä sähkötekniseen osaamiseen ja tehdä metallityöt mieluummin tuollaisilla koneilla.

Olennainen osa TOSI-projektia on ollut myös tiedonkulun parantaminen varsinkin projektiluonteisissa töissä.

– Tuotanto ei saa seisahtua sen takia, että jokin oleellinen tieto on jäänyt siirtymättä projektiorganisaatiolta tuotantoon. Tiedonkulun parantamiseksi olemme kehittäneet esimerkiksi uusia palaverikäytäntöjä, Matti Grönlund sanoo.

Tuotantotilojen layout uusiksi

Projektin alusta asti tukena on ollut myös Lean-ajatteluun kuuluva 5S – tai nyttemmin 6S-menetelmä. 5S on Japanissa kehitetty työpaikkojen organisointiin ja työmenetelmien standardointiin keskittyvä menetelmä. Sen tavoitteena on kasvattaa työn tuottavuutta. Tähän pyritään välttämällä kaikenlaista hukkaamista ja tuhlaamista, poistamalla arvoa tuottamatonta toimintaa, parantamalla laatua ja turvallisuutta sekä luomalla visuaalisesti miellyttävä ja tehokas työpaikka.

– Jokaiselle tavaralle on oma paikkansa. Alkuun merkataan ne tavarat, jotka pitää säilyttää. Ne, joita ei pidä säilyttää, hävitetään. Sen jälkeen oleellisille tavaroille määritetään vakiopaikat. Tällä on hyvin merkittävä vaikutus läpimenoaikaan, kun työntekijöiden ei tarvitse haeskella työkaluja ympäri hallia, Matti Grönlund muistuttaa.

– Tuotantotilojen uusi layout on sekin aika iso juttu. Se tuli mukaan projektin loppuvaiheessa ja on vielä hiukan kesken. Siinä olemme hakeneet tietynlaista virtausperiaatetta. Kun tavara tulee ovesta sisään ja kun sitä siirretään, se joka vaiheessa jollain tapaa jalostuu. Emme siirtele tavaroita eestaas siirtämisen ilosta. Olemme miettineet uudestaan, miten sijoitamme varaston, mihin sijoittuvat tuotantotiimit ja tietyt esivalmistelualueet ja rei'ityskoneen paikat ynnä muut. Olemme miettineet koko tuotantotilojemme layoutin uudelleen materiaalivirtojen perusteella.

– Myös osto- ja hankintakanavia ja -tapoja on selkeytetty; miten materiaaleja hankitaan, kuinka usein ja millaisia määriä. Toki näitä asioita on ennenkin tarkasti mietitty, mutta uuden mallin myötä tähänkin on tullut uusia näkökulmia. Samaan aikaan olemme pyrkineet pääsemään eroon kaikesta turhasta välivarastoinnista.

Koko talon yhteinen ponnistus

Loppuun vielä pari käytännön esimerkkiä, joilla toimitusketjua on tehostettu ja tuotannon läpimenoaikoja lyhennetty:

– Valmisjohtimien käyttö on lisääntynyt. Se taas on nostanut hankkimamme johdinkoneen käyttöastetta.

 – Varastossamme mobiililaitteiden hyödyntäminen on lisääntynyt ja paperityö selvästi vähentynyt. Pääsemme yhä enemmän eroon erilaisista paperilistoista ja vihoista, ja saldojen reaaliaikaisuus paranee. Tämäkin vauhdittaa tuotantoa, kun saldot ovat oikein ja reaaliajassa.

– Tämä kehitystyö on ollut meille erittäin merkittävä ponnistus. Vaikka TOSI-projektin päätähtäin on ollut toimitusketjun ja tuotannon tehostamisessa, hanke on koskenut koko taloa, johtoa myöten. Ja systemaattinen kehittäminen ja parantaminen tietenkin jatkuvat yhä, Matti Grönlund painottaa.